Voidaan jopa sanoa suomalaisen elokuvateollisuuden syntyneen oikeastaan vasta 1930-luvun aikana. Vielä 1930-luvun alussa alalla ei oltu saatu aikaan kovin merkittävää menestystä ja voidaankin sanoa, että toiminta aloitettiin melkeinpä tyhjältä pöydältä. Kuitenkin ala onnistui kehittymään ja kasvamaan alle 10 vuoden aikana siten, että siitä tuli korkealaatuinen viihdeala, josta maassamme voitiin olla syystäkin ylpeitä. Talvisota kuitenkin katkaisi elokuvateollisuuden kulta-ajan vuonna 1939.

Ensimmäiset kotimaiset äänielokuvat eivät olleet lähelläkään nykyisiä kehittyneitä äänielokuvia, vaan niitä voidaan pitää melkoisen alkeellisina. Ala kuitenkin kehittyi ja Suomi-Filmi sai rinnalleen Suomen Filmiteollisuuden. Suomen Filmiteollisuuden toiminta alkoi vuonna 1934 ja siitä tuli maamme toinen elokuva-alan suurtuotantoyhtiö.
Siltalan pehtoori oli eräs aikakautensa suosituimmista elokuvista. Elokuva valmistui 1934 ja sen ohjasi Risto Orko. Elokuva saavutti joka neljännen maamme katsojista eli miljoona katsojaa, mikä oli tuolloin suuri saavutus. Orkon elokuvan taustalta löytyi monia korkean tason ohjaajia, joille Orko antoi runsaasti vapautta toimia luovalla tavalla elokuvan ohjausprosessissa.

Valentin Vaala oli eräs aikansa merkittävimmistä vaikuttajista suomalaisella elokuva-alalla. Hän oli monipuolinen ja toimi niin kaupunkiin sijoittuvissa komedioissa, melodraamoissa kuin maalaismaisemiin sijoittuvissa draamoissakin. Muita ajanjakson merkittäviä vaikuttajia olivat esimerkiksi Orvo Saarikivi, Wilho Ilmari, Ilmari Unho sekä Toivo Särkkä. Näyttelijöistä aikansa tähtiä olivat esimerkiksi Uuno Laakso, Aku Korhonen, Helena Kara, Regina Linnanheimo, Irma Seikkula, Ansa Ikonen sekä Tauno Palo.
Suomalaiskansallisuus sekä nationalistiset aatedraamat olivat tyypillisiä maamme elokuvatuotannossa 1930-luvun lopulla. Helmikuun manifesti vuodelta 1939, Jääkärin morsian vuodelta 1938, Aktivistit vuodelta 1939 sekä Isoviha vuodelta 1939 olivat aikakaudelleen tyypillisiä elokuvia.

Talvisota

Sodat katkaisivat hyvin alkaneen elokuvatuotannon kehityksen maassamme. 1939-1944 maailmaa vavisuttanut toinen maailmansota vavisutti myös suomalaista elokuvatuotantoa. Talvisodan vuosina Suomessa valmistui ainoastaan yksi elokuva, joka kuitenkin oli sitäkin suositumpi. Kyseistä elokuvaa, Kulkurin valssia, pidetään jopa maamme elokuvaklassikkona. Myös Suomisen perheen tarina alkoi sodan aikaisessa Suomessa.

Sota-ajalle olivat tyypillisiä komediat sekä romanttiset elokuvat. Ehkäpä juuri tällaiset elokuvatyylit auttoivat ihmisiä pääsemään edes hetkeksi irti ahdistavasta arjesta tarjoten tilaisuuden tarkastelle erilaisia tunteita tai tilaisuuden nauraa edes hetken kaiken kurjuuden keskelläkin. Ansa Ikonen sekä Tauno Palo olivat aikansa elokuvatähtiä, joiden suosio jatkui 1950-luvulle saakka.

Kun pula-aika sodan jälkeen viimein hellitti, myös elokuvatuotannon tilanne parani hetkeksi ennen kuin television tultua yhä useampaan kotiin, elokuvan suosio maassamme romahti. Vuosi 1948 oli yleisömääriltään Suomen huippuvuosi. Väinö Linnan kirjaan perustuva ja Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas oli maamme elokuvatuotannon 1950-luvun menestystuote. Kyseinen elokuva on katsotuin suomalainen elokuva ja sitä voidaan pitää myös sota-ajan ikonina. Elokuvan merkityksestä kertoo se, että vielä nykyäänkin elokuva esitetään itsenäisyyspäivänä.

Romahdus ja uusi nousu

Suomalainen elokuvatuotanto ja kotimaisten elokuvien suosio romahtivat vuosien 1965-1975 aikana. Tuohon ajankohtaan osui joukkomuutto maaseudulta sekä kaupunkeihin, että Ruotsiin. Samalla yhteiskunta myös vapautui monessa suhteessa. 1970-luvulla alaa leimasi pysähtyneisyys, vaikkakin myös valopilkkuja, kuten Spede Pasasen luoma Uuno Turhapuro, nähtiin. 1980-luku ei ollut huomattavasti edellistä parempi suomalaisen elokuvatuotannon kannalta. 1990-luvun loppupuolella suomalainen elokuvatuotanto alkoi kuitenkin nousta uudelleen suosion harjalle ja 2000-luvulla suomalaiset elokuvat ovat saaneet myös kansainvälistä huomiota sekä arvostusta.

Aki Kaurismäki on niittänyt mainetta myös kansainvälisillä markkinoilla ja häntä voidaankin pitää maamme kansainvälisesti tunnetuimpana sekä myydyimpänä elokuvaohjaajana. Hänen filminsä ovat olleet erityisen suosittuja Saksassa sekä Ranskassa ja hän on saanut kunnianosoituksia esimerkiksi erilaisissa palkintogaaloissa – Cannesin elokuvajuhlia myöten. Mies vailla menneisyyttä -niminen Aki Kaurismäen elokuva on eräs menestyneimmistä suomalaisista elokuvista, joka oli jopa Oscar-ehdokkaana.